Riika, Latvia. |
Taas
olisi vuorossa jo perinteeksi muodostunut kesän pyöräilyreissu Baltiaan (=
Baltia vol. 2, if you will). Matkaan lähti sama kaksikko kuin edellisellekin
reissulle, eli Joppe ja Jani. Pyöriimme on saatu pientä parannusta; Jopella
käytössä on vihdoin ne paljon puhutut lukkopolkimet. Jospa ne auttaisivat sekä
Hollannin, että Viron pyöräreissuilla tulleisiin polviongelmiin. Janilla
puolestaan alla on tuliterät Maxxis Detonator ulko- sekä sisäkumit.
Aikaisimmilla kumeilla Jani päästeli noin 16,000 kilometriä. Toivottavasti
uudet kumit kestävät yhtä pitkään. Tällä kertaa kohteenamme oli pääasiassa
Latvia, mutta pyöräilimme pari päivää myös Viron puolella. Aikaa reissuun
meille oli varattu vähän reipas viikko. Olimme varanneet kaikki yöpymiset jo
valmiiksi, joten päivän pyöräilykilometrit olivat jo valmiiksi kutakuinkin
tiedossa.
17.7
Keskiviikko
Edellisen
vuoden tapaan Joppe lähti reissuun kevyissä univeloissa, sillä matka alkoi
suoraan yövuoron jälkeen. Matka alkoi klo. 10:30 Jyskästä, jolloin pakkasimme pyörät
auton kyytiin ja lähdimme ajamaan Helsinkiä kohti. Klo. 15:15 nousimme Eckerö
Linen kyytiin ja matka jatkui reilu 2 tunnin ajan vetten päällä. Ensimmäinen vastoinkäyminen
kävi heti laivan saavuttua Tallinnan satamaan. Ilmeisesti ruuman laskusilta ei toiminut
ja täten pääsimme laivasta purkautumaan 1,5 tuntia myöhässä aikataulusta.
Matka-automme: Golf, nousemassa laivan kyytiin. |
Tallinnasta
jatkoimme vielä autolla matkaa noin 20 kilometrin päähän Latvian rajasta,
Jaagupi -nimiseen pieneen kylään. Ensimmäisen illan vietto jäi lyhyeksi, 1,5
tunnin myöhästymisen vuoksi.
18.7
Torstai
Tänään
päästiinkin sitten asian ytimeen, kun aamulla nostimme pyörät autosta ja
aloitimme kevyen, reilu 140 kilometrin pyöräilymatkan kohti Latvian
pääkaupunkia; Riika:a. Lähdimme heti takomaan noin 30 km/h vauhtia ja keli oli
mitä mainioin: noin 20 astetta ja sininen taivas. Matkan varrella pidimme pari
pientä breikkiä Latvian rannikolla. Ensimmäisen pysähdyksen teimme (lukuun
ottamatta paria pientä juomataukoa) 60 kilometrin ajomatkan jälkeen: Veczemju
Cliff -nimisillä rantakallioilla. Muuten todella mukava tauko, mutta tunnelmaa
ainoastaan haittasi kova tuuli, johon yhdistetään hiestä märät vaatteet, eli
viluhan siinä vähän meinasi iskeä.
Loppumatka kalliolle poljimme hiekkatietä pitkin ja hienoissa merimaisemissa. |
Veczemju Cliffs.
Saulkrastin rannat. |
Saulkrastista
oli siis vielä noin 30 kilometrin matka Riikaan. Siellä meitä odotti ihan kelpo
hotelli, noin 5 kilometriä kaupungin keskustan ulkopuolella. Aiomme viettää
Riikan alueella kokonaiset 2 yötä.
Ensimmäisen
päivän polkemiset menivät ihan mukavasti. Ei ollut erityisen rankkaa ja säästyimme
polvi sekä muilta kivuilta ja perseemmekään eivät vielä olleet erityisen kipeät
satulassa istumisesta. :D Ei jaksettu enää lähteä pyörillä kaupungin sekaville
pyöräteille sompailemaan, vaan otimme laiskoina ratikan keskustaan.
Riikan
keskustassa ei mitään kummempaa tapahtunut. Kiertelimme lähinnä Vanhaakaupunkia,
kävimme syömässä kivassa pubissa, jonka jälkeen vielä oluthallissa (joka olikin
niin kiva sekä halpa paikka, että aiomme mennä sinne huomenna vielä uudestaan).
Riikan kävelykatuja. |
Setä. Niin kuin kyltissä lukee. |
Tilasimme kierroksen uudella kaverillemme. |
Ehkä tunnetuin aukio kaupungissa. |
Pyöräily
statsit Jopen sykemittarista:
Pyörän
selässä: 5:08 - Matka: 143 km - Keskisyke: 133 bpm - Max. syke: 162 bpm -
Keskinopeus: 27,6 km/h - Max. nopeus: 43,3 km/h - Kulutus: 3,799 Kcal.
19.7
Perjantai
Tänään
luvassa oli vähän kevyempi pyöräilypäivä. Riikasta matkaa Jurmala:n pitkille
hiekkarannoille on noin 40 kilometriä, eli edes/takas se tekee päivästä noin 80
kilometrin päivän. Jurmalaan asti meni paikoittain jopa todella hyvä pyörätie,
mutta sitä
riitti
vain noin puolet matkasta. Parasta Jurmalassa oli noin kilometrin mittainen
kävelykatu, joka on täynnä ravintoloita, kahviloita ja erilaisia kojuja
myymässä makeita herkkuja. Eipä me pitkään siellä viihdytty, syötiin lounas
sekä kierreltiin vähän
ja
lähdettiin polkemaan takaisin Riikaan.
Jurmalan kävelykaty. |
Kävelykatu sai ainakin toisen pyöräilijän uppoutumaan haaveisiinsa. |
Kana shaslikia; ja pyörä kulkee taas. |
Sillan yli takaisin Riikaan. |
Riikassa
tutkimme vielä loput kiinnostavimmat nähtävyydet. Ensimmäisenä nousimme reilu
100 metriä korkean rakennuksen näköalatasanteella katselemaan kaupunkia
yläilmoista. Lippu maksoi 5 euroa ja näköalat olivat sen arvoiset. Tämän
lisäksi kävimme kaupungin suurimmilla marketeilla, jotka toimivat ensimmäisen
maailmansodan aikaisissa Zeppelin -ilmalaivojen tehtaissa. Illalla näimme myös
kaikkein tärkeimmän nähtävyyden, joka oli etenkin Janin hehkuttama: Black Cat
House. Se oli huikea!
Kuvassa korkea näköalatorni. |
Ja näkymät sieltä. |
Välissä kuva vapauden monunmentista. |
Zeppelin ilmalaiva marketit. |
Keskimäisessä rakennuksessa oli tämä viihtyisä food court. |
Ja koko reissu kohokohta: Black Cat House. Taitaa olla samalla myös reissun edustavin kuva pyöräilijöistä. |
Illalla
käytiin syömässä Strokanoffit eilisessä oluthallissa, jonka jälkeen menimme
vielä elokuviin kotoisasti Finn-kinon teatteriin.
Pyöräily
statsit Jopen sykemittarista:
Pyörän
selässä: 3:40 - Matka: 59 km - Keskisyke: 98 bpm - Max. syke: 147 bpm -
Keskinopeus: 15,9 km/h - Max. nopeus: 35,4 km/h - Kulutus: 1,763 Kcal.
+
Kellon ulkopuoleiset kilometrit: 14 km.
2.
päivän kilometrit yhteensä: 73 km.
20.7
Lauantai
Riika
oli nähty, joten hyppäsimme jälleen pyörien selkään ja aloitimme pitkän
polkemisurakan. Kilometrejä päivälle oli luvassa 110 luokkaa. Alkumatka
Riikasta sujui ihan kivasti hyväkuntoisia pyöräteitä pitkin. Pyörätiet
kuitenkin loppuivat noin 20
ajokilometrin
jälkeen, jolloin päädyimme keskelle vilkasta moottoritien ramppia. Pyörätie
siis vain loppui ilman varoituksia. Siinä sitten sompailtiin moottoritien
ramppien läpi aika holtittomasti ja päädyimme jonkinlaiselle pyöräreitille,
jonka vuoksi
myös päivän kilometrit lisääntyivät reilulla kymmenellä kilometrillä. Tie oli
rauhallista maaseutua, joten lisäkilometrin eivät aluksi tuntuneet pahalta.
Parinkymmenen kilometrin jälkeen tie äkisti muuttui hiekkatieksi, jolloin
vauhtimme hidastui dramaattisesti. Välillä etenkin Janin pyörän ohkaiset
renkaat upposivat totaalisesti pehmeään santaan ja pannuttamiset olivat
lähellä.
Kun
vihdoin selvisimme hiekkatie helvetistä, niin pääsimme matkan ensimmäiseen
pysähtymispaikkaan: Sigulda:n kylään. Ensitöiksemme Siguldassa pysähdyimme
syömään ”Kaku Maja” -nimiseen kahvilaan, jossa saimme nauttia reissun parhaista
eväistä. Kunnon aitoa latvialaista kotiruokaa (ja aivan loistavaa jälkkäriä).
Hymy oli herkässä kun vihdoin pääsimme takaisin hyvälle, juuri tehdylle asfalttille. |
Koko baana vain meille. |
Kaku Majan eväät maistuivat rasittavan pyöräilymatkan jälkeen. Ja katsokaa noita jälkkäreitä. :P |
Syömisten
jälkeen poljimme erittäin jyrkän, reilu kilometrin mittaisen alamäen alas ja
päädyimme joen uomaan. Siellä jatkoimme matkaa rauhassa ja katselimme hienoja
luontonäkymiä. Joenuomasta nousimme ehkä jopa vielä jyrkemmän mäen ylös,
jolloin päädyimme punatiiliselle Turaida:n linnalle. Tarujen mukaan punainen
väri on tullut hyökkäävien vihollisten sekä valtavien lohikäärmeiden verestä; totta
vai tarua?
Joen uomassa oli mm. tämmöinen luola. |
Tottahan se taru tietenkin oli. Tässä siis Turaidan verinen linna. |
Linnan
jälkeen edessä oli sama alamäki/ylämäki urakka, jonka jälkeen pohkeet sekä
reidet olivat hellänä. Pieni urheilujuoma tankkaus kaupan pihassa auttoi hieman
asiaa, ja matka jatkui suht'kot energisenä eteenpäin. Siguldasta matkamme
jatkui Gauja National Park:n sisällä ajellessa. Ajattelimme, että puiston
sisällä olevat tiet olisivat hyvässä kunnossa, mutta olimme väärässä. Matkaa
oli jäljellä 53 kilometriä tämän päivän lopulliseen määränpäähän: Cesis:kseen.
Ajattelimme, että ajamme matkan enintään 2 tuntiin, mutta huonokuntoisten
teiden (= perunapeltoa sekä terävää soratietä) ja Janin upouusien renkaiden
totaalinen pettäminen tuplasi aikataulun.
Matkaan sisältyi 4 erillistä renkaanpaikkaamis- taukoa. Ensimmäisellä kerralla
renkaasta paikattiin 1 reikä. Toisella kertaa renkaasta löytyi 2 reikää ja
kolmannella kokonaiset 3 reikää. Neljännellä kerralla päätettiin vaihtaa
kokonaan uusi sisäkumi, jolloin Maxxis -merkkinen sisäkumi vaihtui luotettavaan
Continental renkaaseen. :D (Maksettu mainos?)
Huonojen teiden välissä kannoimme pyörät tämän kunnostettavan sillan yli. |
Sitten alkaakin kumin paikkaamis show. Nauttikaa! |
Kumpaa on enemmän, paikka pinta-alaa vai ehjää kumipinta-alaa? |
Maxxis vaihtoon! |
Cesikseen
saavuttua suunnitelmamme menivät uusiksi, kun kello olikin jo 19:00. Hotellimme
sijaitsi 6 kilometrin päässä keskustasta, eikä jaksettu enää polkea sitä
ees/taas. Joten jäimme hikisinä sekä tyylikkäinä kaupungille syömään. Kaikkien
vastoinkäymisten jälkeen maistui vetäistä kunnon… …pizzat. Cesiksessä oli
käynnissä jonkinlainen tapahtuma, ja porukkaa oli runsaasti liikkeellä
pikkukylän kaduilla. Muutenkin kylä vaikutti oikein kivalta, joten
tuplaharmitus, että aikataulumme kurahti. Eipä siinä pizzan jälkeen enää
pyöräilykamoissa viitsinyt paljoa kaupungilla pyöriä, vaan suuntasimme piakkoin
jo hotelliimme.
Maistuihan se! |
Porukkaa on. |
Pyöräily
statsit Jopen sykemittarista:
Pyörän
selässä: 5:08 - Matka: 101 km - Keskisyke: 117 bpm - Max. syke: 166 bpm -
Keskinopeus: 19,6 km/h - Max. nopeus: 66,8 km/h - Kulutus: 3,044 Kcal.
+
Kellon ulkopuoleiset kilometrit: 21 km.
3.
päivän kilometrit yhteensä: 122 km.
21.7
Sunnuntai
Cesis
oli sen verran mielenkiintoisen oloinen kylä, että päätimme aamulla viettää
vähän lisäaikaa siellä. Tutkimme kylää klo. 12 asti. Kylän tapahtumat jatkuivat
edelleen ja tämän päivän teema oli erilaiset urheilutapahtumat; mm. motocros,
koripallo ja
juoksukisa.
Me hieman haisteltiin tunnelmaa ja kävimme tutustumassa myös kylän komeaan
linnaan, jonka julkisivu oli valitettavasti lähes kokonaan remontissa. Vielä
ennen päivän polkemisia söimme kylässä pirtelöt.
Cesikcen katuja. |
Pikku pihapelejä. |
Harvinainen näky: Cesiksen linna ilman rakennustelineitä. |
Uusi UFC mestari; Joppe "teräsnyrkki" Vuorela. vai Terminator 6 Teaser? |
Siinä sitä rakennustelinettä nyt on. |
Tänään
matkamme oli määrä päätyä Viron rajalle, Valga:n kylään. Kylä ulottuu molempien
maiden puolelle ja matkaa sinne Cesiksestä on noin 90 kilometriä. Tänään
katsoimme kartasta kaikkein isoimman tien joka johtaa määränpäähän, sillä emme
halunneet ottaa riskejä, että joutuisimme ajamaan taas hiekkateitä pitkin.
Matkan aikana oli myös yksi mielenkiintoinen pysähdys: Valmiermuiza:n kylään,
ja sielläsamannimisen
oluen panimoravintolaan. Matka Valmiermuizaan meni ihan rattoisasti ja tie
sinne oli onneksi hyvää asfalttitietä. Panimoravintolassa tilasimme
Valmiermuiza oluen maistelusetin, johon kuului neljää eri olutta sekä niihin
sopivat snacksit. Pääruoaksi söimme mureaa possua perunoiden kera. Kaku Majan
jälkeen reissun toiseksi paras ateria! :P
Oluet ja beer snacksit. |
Possu pääruoka. |
Pienissä
kaljapöhöissä matka jatkui 50 kilometrin verran Valgaan. Kun kaljat olivat
haihtuneet, niin vauhtimme oli jälleen kovaa ja tuntui hyvältä polkea.
Huonokuntoinen asfaltti kuitenkin pysäytti matkan taas, kun tällä kertaa Maxxis -rengas jälleen tuotti
meille
päänvaivaa. Tällä kertaa eturenkaan Conintel -renkaan sijasta kosahti
takarengas. :D Tämä onneksi jäi matkan viimeiseksi vastainkäymiseksi. Janille
oli jo kertynyt vahva "know how" renkaan paikkaamisesta, joten
tilanne lähinnä vain nauratti ja toiminta oli tehokasta.
Nopeaa toimintaa paarmojen keskellä. |
Valgaan
saavuttuamme kirjauduimme sisään reissun oudoimpaan majataloon, jota ylläpiti
vanha mummeli. Maksuna kävi ainoastaan käteinen ja vieläpä tasaraha. :D Paikan
wc ei ollut kaikkein houkuttavimmassa kunnossa ja olimme majatalon ainoat
asiakkaat.
Tämän
lisäksi alakerrasta löytyi suuri kuntosali, jossa kävimme vähän vetämässä iltareenit.
Monipuolinen kuntosali. |
Mukava päästä välillä tekemään vähän salireeniäkin. |
Suihkun
jälkeen kävimme vielä Valgan keskustassa syömässä, jolloin samalla saimme
todeta, että kylä ei ole oikein mistään kotoisin. Mieleen tulee joku
Neuvostoaikainen köyhä kylä.
Pyöräily
statsit Jopen sykemittarista:
Pyörän
selässä: 2:59 - Matka: 81 km - Keskisyke: 128 bpm - Max. syke: 158 bpm -
Keskinopeus: 27,1 km/h - Max. nopeus: 53,4 km/h - Kulutus: 2,072 Kcal.
+
Kellon ulkopuoleiset kilometrit: 19 km.
4.
päivän kilometrit yhteensä: 99,6 km.
22.7
Maanantai
Uusi
viikko alkoi kovalla urakalla. Päivän kilometrin ylittänevät koko reissun
pisimmän päivän, eli ensimmäisen pyöräilypäivämme. Eikä siinä vielä kaikki,
päiväksi oli myös luvattu sadetta ensimmäistä kertaa reissullemme. Aloitimme päivän
aikaisin, jo kello
7:30.
Söimme pikaisesti eilen ostamiamme aamupala-aineksia ja lähdimme suorittamaan
urakkaa. Ensiksi poljimme pilvisessä, mutta ei vielä sateisessa kelissä vähän
alta 30 kilometriä. Saavuimme Tõrva -nimiseen kylään, jossa söimme maittavan
aamupalan kylän kahvilassa.
Siitä
matka jatkui reippaat 30 kilometriä Karksi-Nuia:an (= toinen pieni kylä), jossa
söimme hieman lisää supermarketista ostamiamme eväitä. Sen jälkeen loppumatkan
saimmekin kärvistellä sateessa. Ehkä sateesta johtunut hapekas keli sai meihin
lisäpuhtia, ja kiihdytimme vauhdin aivan uusille svääreille, muuta hyvää vesisateesta
ei sitten keksitäkään. Kuraa lentää edessä ajavan takarenkaasta naamalle ja
kengät lotisivat polkiessa. Keskivauhtimme loppumatkan ajan oli 35 km/h
luokkaa.
Kun
saavuimme määränpäähämme, eli Pärnu:n rannikkokaupunkiin oli pyöränmittariin
kertynyt jo 135 kilometriä. Olomme oli kuin uitetulla koiralla. Kuuma suihku
maistui aikalailla hyvältä, ja eivät kuivat vaatteetkaan pahaa tehneet. Suihkun
jälkeen sade
hieman
hellitti, jolloin pääsimme livahtamaan 4 kilometrin matkan päässä olevaan
Pärnun keskustaan. Siellä söimme kelpo pizzat, ja kävimme vetämässä hyvät
tiramisu jälkkärit kehutussa kahvilassa. Tiramisua nautiskellessa kahvilan
terassilla, saimme samalla tunnelmoida jäätävää kaatosadetta. Istuimme
kirjaimellisesti keskellä puroa, jonka kaatosade sai aikaiseksi. Jälkiruokien
jälkeen ei huvittanut enää sateessa kärvistellä, vaan suuntasimme takaisin
majataloomme viettämään loppuiltaa.
Uitetut koirat. |
Jälkkäreitä nauttimassa ja vettä sataa kuin saavista kaatamalla. |
Pikku hemmottelut rankan päivän jälkeen. |
Illalla laitettiin vielä kisastudio pystyyn. HUHHUH, mikä kisa oli! Oikea mies voitti. |
Pyöräily
statsit Jopen sykemittarista:
Pyörän
selässä: 4:19 - Matka: 124,5 km - Keskisyke: 132 bpm - Max. syke: 166 bpm -
Keskinopeus: 28,8 km/h - Max. nopeus: 45,5 km/h - Kulutus: 3,154 Kcal.
+
Kellon ulkopuoleiset kilometrit: 21,3 km.
5.
päivän kilometrit yhteensä: 145,8 km.
23.7
Tiistai
Aamulla
ulkona onneksi komeili reissulle tuttuun tyyliin sininen taivas. Siispä
lähdimme tutkimaan Pärnua nyt paremmalla menestyksellä. Jätimme vielä märät
vaatteemme kuivumaan majatalon parvekkeen kaiteille sekä boxerit ja sukkamme
pyörämme
tarakalle.
Pärnun keskustan tutki aika nopeasti: parhaat palat olivat kävelykatu, ja
kaupungin rannikko.
Pärnun kävelykatu. |
Rannikolle on rakennettu tämä pitkä puinen kulkureitti. |
Tänään
meillä oli jäljellä ainoastaan reilun 40 kilometrin polkeminen
reissun
aloituspaikkaamme, eli Jaagupin pieneen kylään. Tutkimme Pärnun meiningit
niin
nopeasti, että päätimme käydä katsomassa elokuvan leffateatterissa.
Leffan
jälkeen meitä odotti ikävä yllätys; vettä sataa jälleen, vaikka säätiedotus ei
sitä luvannutkaan. Kiirehdimme äkkiä katsomaan miten kuivumassa olevat
vaatteemme majatalon kaiteella pärjäävät. Paikan isäntä oli onneksi nähnyt
vaatteemme ja korjannut ne sisälle kuivumaan.
Majatalolta
lähdimme käymään vielä pikaisesti syömässä, jonka jälkeen koitti viimeinen pyöräily
etappi. Jälleen vauhtimme oli oikein reipasta, ja 40 kilometriä viuhahti hujauksessa,
emmekä pitäneet matkalla lainkaan taukoja. Viimeisen yön vietimme samassa
majatalossa, jossa yövyimme myös reissun ensimmäisen yön.
Loppupesut pyörille. |
Pyöräily
statsit Jopen sykemittarista:
Pyörän
selässä: 1:11 - Matka: 37 km - Keskisyke: 136 bpm - Max. syke: 178 bpm -
Keskinopeus: 31,5 km/h - Max. nopeus: 43,4 km/h - Kulutus: 902 Kcal.
+
Kellon ulkopuoleiset kilometrit: 21,6 km.
6.
päivän kilometrit yhteensä: 58,6 km.
Reissun
yhteiskilometri määräksi saimme komiat: 642 kilometriä.
24.7
Keskiviikko
Reissun
viimeinen päivä. Tänään kilometrejä pyörille ei siis enää tullutkaan, vaan
jatkoimme matkaa autolla. Ensimmäisenä kävimme hakemassa Latvian puolelta
vauhtia, ja samalla vähän nestemäisiä matkamuistoja. Sen jälkeen paahdoimme 200
kilometriä Muugan satamaan ja nousimme pienen rahtilaivan kyytiin (uusi
laivaväylä, jolla välttää kätevästi sekä Helsingin, että Tallinnan ruuhkat). Laivassa
nautimme maittavat ja etenkin tuhdit ruoat, jonka jälkeen hengailimme pari
tuntia laivan lepotuoleilla. Laivamatkan jälkeen ajelimme vielä puuduttavan
nelostien Jyskään, ja se reissu ois sit siinä.
Tuhdit setit laivassa. |
Loppusanat:
Latvia
on Viron kanssa hyvin samanlainen maa, mutta pieniä eroja maiden välillä kuitenkin
on. Ihmiset tuntuivat ehkä hieman ystävällisimmiltä Latviassa kuin Virossa.
Pyörätiet ja teiden kunto taas on Virossa paremmalla mallilla kuin Latviassa.
Tärkein
asia mikä tekee Latviasta kuitenkin houkuttelevamman kohteen, on hintataso,
joka on kyllä huomattavasti matalampi Viroon verrattuna.
Pyöräilymaiksi
nämä molemmat sopivat aivan mainiosti, sillä ne ovat pääsääntöisesti tasaisia.
Kuitenkin maiden sisämaassa on huomattavasti mäkisempää kuin rannikolla. Kun
100 pyöräilykilometriä on alla, niin pienikin nousu tuntuu yllättävän rankalta.
Kelin
kanssa meillä kävi kyllä hyvä tuuri, sillä matkan aikana ajoimme vain muutamia
kymmeniä kilometrejä vastatuuleen, muuten keli oli tyyni tai takaamme puhalsi
ihana myötätuuli. Sadepäiviähän oli vain se yksi ja lämpötilakin pysytteli 20
asteen tuntumassa, jolloin polkiessa ei tullut liian kuuma.
Himopyöräilijät Jani... |
...ja Joppe kiittää lukijoita. |
Kuulostaa kivalta reissulta 😊 Hyviä maksiminopeuksia! Onneks pääsitte myös salille vetää vähän spingingiä. En tiennytkään, että nykyään suositaan tota olutta palkkarina 😆
VastaaPoistaEi voi käsittää noita kilometrimääriä! Kuinka nopeesti Jani siis korjaa renkaan? ��
VastaaPoistaEdellinen kommentti siis Johannalta ��
VastaaPoistaRengas irti 3min, vian paikantaminen 2min, paikkaus 4min,takaisin laitto 3min, pumppaus 3min (tuskaisin vaihe). Eli yhteensä noin 15-20min, MacGyver tekee 5min hitaammin :D T:Jani
VastaaPoistaNo olipa pojilla taas teitä poljettavana! Janikin sai hyvän kuminkorjausrutiinin kaupan päälle :) t.Marita
VastaaPoistaperkele..komeet maisemat ja miehekkäät polkiat, mutta missä kaikki latvian / Viron naiset..mikä ne on hävittänyt..merilevä vaikko ilmastomuutos..vikaa camerassa??..tuolaisessa kumin puhkeamisessa on yksi hyväkin puoli..ei tule odottomattomia muksuja..eli baltian kalja muki sittenkin puoliksi täynnä eikä vajaa..
VastaaPoista